Kasvua kansainvälisemmin?

Suomen satamien ja satamaoperaattoreiden investoinnit ovat vahvassa kasvussa. Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan tulevien viiden vuoden aikana Suomen satamissa suunnitellaan toteutettavaksi yli miljardin euron investoinnit, mikä vastaa 17 prosentin kasvua edellisen viisivuotiskauden investointitasoon.

Traficomin tilaama selvitys kertoo, että ajanjaksolle 2021–2025 kohdistuvien investointien ennakoitu kokonaismäärä on 1,026 miljardia euroa. Vuosittain satamat suunnittelevat investoivansa keskimäärin 205 miljoonaa euroa. Satamanpitäjäyhtiöistä 22 ilmoitti tekevänsä myös digitalisaatioon liittyviä investointeja. Kaikki 15 satamaa, jotka ilmoittivat kokonaisinvestoinneiksi yli 10 miljoonaa euroa kaudelle 2021–2025, ilmoittivat myös investoivansa digitalisaatioon tulevan 2–3 vuoden aikana.

Satamien suuret investointihankkeet ovat usein kytköksissä satamasidonnaisen teollisuuden investointihankkeisiin ja joissakin tapauksissa myös maaliikenneyhteyksien kehittämiseen. Matkustaja- autolauttaliikenne puolestaan synnyttää investointitarpeita Tukholmaan ja Tallinnaan suuntautuvilla reiteillä.

Esimerkiksi tarve Kemin Ajoksen väylän syventämisestä liittyy erityisesti suunniteltuihin uusiin biotuotetehtaisiin Kemijärvelle ja Kemiin sekä mahdollisesti käynnistyviin Kolarin seudun kaivoshankkeiden rikastekuljetuksiin. Hankkeen toteutukseen liittyvät myös sataman syvennystyöt, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kemin Satama Oy. Satamainvestointien kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa.

Metsä Fibre puolestaan rakentaa isoa sahaa Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja rakennustyöt on aloitettu keväällä 2020. Tulevan sahan sijainti mahdollistaa tehokkaan integroinnin sellutehtaaseen ja sahatavaran sujuvan logistiikan ulkomaisille asiakkaille Rauman sataman kautta; Rauman Satama Oy investoi tulevan sahatavaraliikenteen tarpeisiin runsaat 50 miljoonaa euroa.

Osa Rauman investoinneista on jo valmiina, osa tekeillä ja viimeinen laajennusalue laitureineen valmistunee vuonna 2025. Huomattavaa tässä tapauksessa on sahan poikkeuksellinen sijainti, sillä nykyään Suomen sahat sijaitsevat pääasiasiassa raaka-ainelähteiden lähellä.

Hangon sataman Koverharin satamanosan kehittäminen liittyy puolestaan voimakkaasti Hyvinkää- Hanko-radan kehittämiseen. Radan sähköistys sisältää Hyvinkää–Karjaa–Hanko-radan, Kirkniemen tuotantolaitoksen pistoraiteen sekä mahdollisesti Lappohjan satamaraiteen sähköistyksen.

Koverharin satama-alueen kehittäminen luo mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Suunnitelmana on muokata Koverharista erittäin merkittävä satama irtolastien kuljetukseen, mikä toteutuessaan lisäisi tavaraliikenteen määrää huomattavasti

Kotimaisten investointien rinnalle toivoisi myös ulkomaista pääomaa. Suomi on nimittäin jäämässä jälkeen talouteen suuntautuvissa ulkomaisissa sijoituksissa muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin verrattuna, huolimatta siitä, että Suomi on toki lähtökohtaisesti avoin kaupalle ja investoinneille. OECD:n toukokuisen raportin mukaan vuonna 2019 Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten kanta oli 31 prosenttia BKT:sta – vähemmän kuin vuonna 2010 ja huomattavasti alle näiden verrokkimaiden 49 prosentin keskiarvon.

OECD:n mukaan kansallinen sääntely saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa investointien kohdemaan valintaan, sillä se lisää liiketoiminnan harjoittamisen kustannuksia. OECD:n raportti suosittaa yritysten hallinnollista taakkaa vähentävien digitaalisten ratkaisujen edelleen kehittämistä sekä maakuvan kirkastamista edelleen.

Raportti kehottaa ottamaan ulkomaalaisomisteiset yritykset aktiivisemmin mukaan liiketoiminnan sääntelyn uudistamiseen. OECD kehottaa myös panostamaan aikaisempaa enemmän toimiin ulkomaisten yritysten houkuttelemiseksi Suomeen sekä edelleen lisäämään vuoropuhelua maassa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten kanssa.

Satamissa – niin kuin logistiikassa yleensäkin – leveät hartiat on kapeita parempi.

Petri Charpentier