Sisälogistiikan diginuotit

Digitaaliset ratkaisut, tekoäly ja koneoppiminen kirittävät myös sisälogistiikkaa. Koska tehokas sisälogistiikan hallinta auttaa organisaatiota saavuttamaan etua kilpailijoihinsa nähden, tuota etua haetaan myös digikeinoin, perinteisen automaation kenttää leventämällä ja syventämällä.

Erilaiset teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet sisälogistiikan tehokkuuden huomattavan kehityksen jo ainakin 1950-luvulta lähtien. Teknologian kehittyminen on näkynyt myös automaatiojärjestelmien kehittymisessä: nykyään onkin jo mahdollista automatisoida lähes kaikki sisälogistiikan tehtävät. Tällöin ”pehmeää resurssia” eli ihmistä tarvitaan enää vain toiminnan valvomiseen, poikkeustilanteiden käsittelyyn ja laitteiden huoltoon.

Kuvaan kuuluu, että automaatiojärjestelmiä voidaan toteuttaa useilla eri tekniikoilla ja lähestymistavoilla, tilanteesta ja käyttötarkoituksesta riippuen. Erityyppiset automaatiojärjestelmät ja niiden toteutustekniikat eivät silti ole toisiaan poissulkevia: esimerkiksi samassa järjestelmässä saatetaan käyttää sekä portaalirobotteja että korkeavarastoja. Lisäksi automaatiojärjestelmä saattaa olla vain yksi ”rakennuspalikka” muutoin manuaalisessa toimintaympäristössä.

Sisälogistiikka peilaa teollisuuden yleistä kehityskulkua, vaikkakaan kaikki ”digiherkut” eivät välttämättä siirry varastohalleihin hetkessä.

Älykäs sisälogistiikka tekee kuitenkin tuloaan – ja sen myötä myös entistä energia- ja resurssitehokkaampi, kestävämpi sisälogistiikka. Sisälogistiikkaprosessin merkittäviä ympäristötekijöitä ovat mm. pakkaaminen, varastorakennusten ja -toimintojen energiatehokkuus, varasto- ja pakkaustoiminnoissa syntyneet jätteet sekä sisälogistiikan ajoneuvojen energianlähteet ja energiatehokkuus.

Kestävä kehitys sisälogistiikassa edellyttää holistista tarkastelukykyä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi nopea lastaus voi tuottaa merkittävästi lisää haitallisia CO2-päästöjä, jolloin tehokkuus (nopeus) ei ole ilmastotehokasta. Päästöjä voidaan kuitenkin vähentää prosessia optimoimalla.

Kaiken optimoinnin ankkurina on tieto. Sisälogistiikka on mitä suurimmassa määrin myös informaatiovirtojen hallintaa ja muokkausta, jotta toiminta on oikea-aikaista ja oikein mitoitettua tarpeeseen nähden.

Digitalisaatio ja IoT tuovat sisälogistiikkaan tehostunutta tiedonhallintaa ja parempaa kommunikaatiota mm. toimitusketjun läpinäkyvyyden ja kestävyyden kehittämiseksi. Kun esineet IoT:n myötä ovat liitettyinä verkkoon, jäljitettävyys paranee huomattavasti ja tehot harppaavat uudelle tasolle ihan puhtaasti bisnesmielessä – mutta myös kestävä kehitys saa tuulta siipien alle, kun resurssien optimointi helpottuu. IoT:n ja sensoritekniikan avulla voidaan parantaa esimerkiksi sähkön, veden ja polttoaineen kulutuksen seurantaa.

Varsin uutta teknologiaa kappaletavaran keräilyssä meillä ja maailmalla edustaa cobotti eli ihmisen kanssa työskentelevä robotti. Cobottien käyttö on vielä lastenkengissä, mutta tulee varmasti yleistymään sitä mukaa kun löydetään lisää rajapintoja, joissa kone ja ihminen -taistelupari pääsee loistamaan.

Näihin teemoihin perehtynyt Anne-Marie Tuomala LAB-ammattikorkeakoulun Teknologiayksiköstä on todennut, että sisälogistiikan osalta kestävä logistiikka tarkoittaa myös uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvää käyttöönottoa. Kehityssuunta on lähtenyt liikkeelle itse varastorakennusten energiatehokkuudesta ja nyt on menossa sisälogistiikan nosto- ja siirtolaitteiden sähköistyminen. Esimerkiksi sähkökäyttöiset trukit ovat yleistyneet nopeasti, koska niiden CO2-päästöt ovat pienempiä ja käyttökustannukset alhaisemmat kuin polttomoottoritrukeilla.

Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät sisälogistiikassa myös tarpeena seurata materiaalivirran hiilijalanjälkeä ja sitä voidaan arvioida ennakkosimuloinnilla sekä erityisillä päästöjä seuraavilla ja raportoivilla järjestelmillä, arvioi Tuomala.

Mitä sitten seuraavaksi? – Vaikuttaa selvältä, että energian vihreä siirtymä viitoittaa vahvasti myös sisälogistiikan tulevaisuutta. Optimoimalla voidaan saavuttaa paljon jo nykyisten työkalujen avulla – ja kuluvalla vuosikymmenellä tullaan varmasti näkemään myös ihan uudenlaisia, kovan luokan innovaatioita.

Petri Charpentier