Ohjelmistot ja innovaatiot
Sisälogistiikka ja varastointi
Sisälogistiikka luo nahkaansa - mutta ei äkkirysähdyksellä
KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING EUROPE
Sisälogistiikkaa muokkaa tällä hetkellä sähköistyminen, automaatio ja kestävä kehitys. Toyotan myyntijohtaja Jukka Heinonen katsoo, että Covid-19-viruspandemia on entisestään vauhdittanut tätä muutosta.
Erilaiset lockdownit, rajoitukset ja epävarmuuden tuomat resilienssivaatimukset ajavat myös sisälogistiikkaa kohti yhä ketterämpiä, joustavampia ja dataohjatumpia ratkaisuja, toteaa Heinonen. Samaan aikaan kun koko yhteiskunta tekee huimaa digiloikkaa, on selvää, että tulevaisuus on entistä vihreämpi.
”Kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisiin fossiilittomiin vaihtoehtoihin ohjaavat tuet innostavat yrityksiä investoimaan uusiin teknologioihin”, hän uskoo.
Heinosen näppituntumaa toimialaan voi pitää kohtalaisen hyvänä, sillä Toyotalla on alan laajin sisälogistiikkaratkaisujen valikoima, joka pystyy käsittelemään materiaaleja kaikissa toimitusketjun vaiheissa. Lisäksi Heinosella itsellään on 12 vuoden kokemus myyntijohtajan hommista.
Sähköistä sisälogistiikka!
Vihreä siirtymä ja sen saamat investointituet voivat saada melkoisen harppauksen aikaan sisälogistiikassa. Logististen ratkaisujen hiilineutraalit ratkaisut kiinnostavat, tietää Heinonen.
”Me uskomme, että kymmenen vuoden päästä sisälogistiikka on 90-prosenttisesti sähköistä – ja että sen vaatima sähkö tuotetaan uusiutuvasti”, hän toteaa.
Heinonen huomauttaa, että sähkö on ollut voimanlähteenä itsestään selvä valinta sisäkäyttöön tarkoitetuissa trukeissa jo pitkään.
”Seuraava merkittävä siirtymä trukkimarkkinoilla on jo käsillä sähkötrukkien teknologiassa, kun yhä useampi myydyistä koneista hyödyntää käyttövoimanaan modernia litiumioniteknologiaa”, Heinonen toteaa.
KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND
Litiumioniakut vahvoilla
Markkinamuutosta vauhdittaa litiumionikoneiden vaivattomuus, turvallisuus, energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja kustannustehokkuus.
”Sähköä voimanlähteenä puoltaa päästöttömyys ja huomattavasti polttomoottorikonetta alhaisemmat elinkaarikustannukset. Sähköenergia on edullista ja huoltoja tarvitaan vähemmän”, hän summaa.
Heinosen mukaan trukin litiumioniakku on turvallinen ja vaivaton käyttää, koska se on käytännössä huoltovapaa. ”Toisin on märkälyijyakullisen koneen kanssa, joka vaatii vesittämistä, työvuorojen välissä akunvaihtoja ja joiden varaaminen vaatii usein erillisen varaustilan”, hän vertaa. Lisäksi perinteisen lyijyakun vaihto on riski työntekijälle, sillä akut ovat painavia ja hankalasti käsiteltäviä.
”Perinteisen lyijyakun vesittäminen on myös vaaran paikka, sillä syövyttävien aineiden läikkyminen voi aiheuttaa vammoja työntekijöille.”
Automaatio & ajoitus
Toyota toi sähkötrukkeihinsa litiumioniakut jo 2013. ”Nyt myymistämme sähkötrukeista jo 70 % käyttää litiumakkuja”, hän tietää. ”Litiumakku vie lataustilanteessa myös 30 % vähemmän sähköä.”
Kaikkiaan Toyotan viime vuonna myymistä trukeista 92 % oli sähkökäyttöisiä.
Sähkötrukit ovat vain yksi palanen suuremmasta kokonaisuudesta. Yrityksissä kysytään nyt, miten turvallisuuden maksimointi, päästöjen minimointi ja liiketoiminnan prosessien optimointi on järkevintä toteuttaa kestävästi sisälogistiikassa? Onko teknologia jo sillä tasolla, että siihen satsaaminen on järkevää vai pitäisikö vielä odottaa hetki?
Tätä taustaa vasten ei ole yllätys, että erilaiset automaatioratkaisut kiinnostavat – vaikka yritykset usein ovatkin varovaisia. ”Meidän arviomme mukaan vuonna 2035 Suomen trukkikannasta huomattava suuri osa on automaattitrukkeja”, toteaa Heinonen.
”Jos automaatio on sisälogistiikassa tällä hetkellä kilpailuetu, niin kymmenen vuoden päästä se on itsestäänselvyys”, hän lisää.
Suomella unohtui käsijarru päälle?
Millaisin askelin kohti automatisoitua sisälogistiikkaa sitten liikutaan? – Heinosen mukaan siirtymä tehdään vaiheittain, jatkuvasti prosesseja parantaen.
”Se on paras tapa saada automaatiosta sen tuoma maksimaalinen hyöty irti.”
Valitettavasti Suomi tulee automatisaatioon jonkin verran jälkijunassa:
”Jos katsotaan trukkien automatisoitumista, Ruotsi oli meitä 5-6 vuotta edellä jo ennen koronaa. Nyt tuo ero on vain kasvanut”, Heinonen harmittelee.
”Tilanne kuitenkin paranee pikkuhiljaa, mutta asiakkaiden toivoisi olevan vielä vähän rohkeampia, sillä teknologia on todistanut toimivuutensa moneen kertaan ja investointien takaisinmaksuajat ovat mielekkäät.”
Kun data on kuningas
Sisälogistiikassakin data on nousemassa valtaistuimelle: yksi alan toimijoiden kohtalonkysymyksistä on ratkaista, miten data valjastetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
”Vuonna 2035 yritykset osaavat ohjata sisälogistiikkaa paljolti juuri datan avulla. Nopeilla ja muuttuvilla markkinoilla datan hyödyntäminen turvaa nopean reagointikyvyn – ja tuo sitä haluttua kilpailuetua.”
Toyotan asiakkaat ovat varsin hyvin kartalla ”datavallankumouksessa”. ”Asiakkaistamme 60% ottaa heti käyttöön kaikkein kattavimman datapakettimme”, Heinonen tietää.
KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND
Onko WMS ajan tasalla?
Sisälogistiikan dataohjaus yleistyy sitä nopeammin, mitä helpommin ymmärrettävä ja arjen käyttöön soveltuva data on. Esimerkkinä Heinonen käyttää varastonhallintajärjestelmää (WMS eli Warehouse Management System), joka tarjoaa mahdollisuuden tehdä dataan pohjautuvia päätöksiä monien varastotiloja koskevien seikkojen osalta – aina suoritustehosta laitteistoon saakka.
”Tällä hetkellä on selvää, että WMS-tekniikan käyttöön vahvasti panostavat yritykset, jotka käyttävät aikaa ohjelmiston toimintaan perehtymiseen ja sen hallintaan, saavat runsaasti hyödyllistä tietoa varastonsa toiminnasta ja näin ollen myös kilpailuedun.”
Toimiva WMS-järjestelmä tietenkin parantaa tarkkuutta, lyhentää asiakkaiden toimitusaikaa ja lopulta vahvistaa asiakassuhteita – mutta mikä neuvoksi, jos WMS alkaa yskiä? – Heinonen huomauttaa, että tarkkuuden tai asiakastyytyväisyyden lasku nähdään helposti työntekijöihin tai tuotteisiin liittyvänä ongelmana, mutta myös WMS voi olla yksinkertaisesti aikansa elänyt.
”Jos ongelmat liittyvät itse prosessiin, tai siihen liittyviin järjestelmiin, on aika arvioida nykyisen WMS-järjestelmän toiminnallisuus.”
Älä anna dominojen kaatua
Sama koskee suhteita tavarantoimittajiin: jos WMS-järjestelmä auttaa työntekijöitä valmistautumaan vastaanottamaan saapuvia lähetyksiä nopeasti ja tehokkaasti, toimituskumppanit pääsevät nopeasti siirtymään seuraavaan tilaukseen tai työtehtävään.
”Jos taas WMS-järjestelmän virheet vaikuttavat tuotteiden vastaanoton sujuvuuteen, voi se aiheuttaa toimittajalle viivästyksiä ja vaikuttaa haitallisesti yritysten väliseen yhteistyöhön. Tässä tilanteessa voi olla aika vaihtaa WMS-ohjelmistoa.”
Kun ryhdytään etsimään vaihtoehtoja nykyiselle WMS-järjestelmälle, edessä on tyypillisesti isompi savotta.
”Tämä voi olla suuri prosessi, joka tarkoittaa uusia koulutuksia ja järjestelmäintegraatiota, mutta se voi olla kaiken tämän arvoista liiketoiminnan käytäntöjen kehittämiseksi”, toteaa Heinonen, jonka vinkkinä on yhteistyö materiaalinhallinnan asiantuntijan kanssa, joka auttaa arvioimaan ohjelmistot ja tarjoaa ulkopuolista neuvontaa.
Suuntana uljas tulevaisuus!
Sisälogistiikan komeissa visioissa koneet puhuvat keskenään ja ihminen katselee päältä, kun ovet avautuvat ja tavara liikkuu. Heinosen mukaan tätä isoa kuvaa kohti ollaan menossa koko ajan.
”Internet of Things muokkaa automaatiomaailmaa valtavasti, jahka sovellukset saadaan toimimaan mahdollisimman kattavasti. Tämä vaatii yhä parempien rajapintojen rakentamista.”
Heinosen mukaan IoT ainakin hipaisee jo manuaalitrukkejakin. ”Meidän manuaalitrukeistakin 93 % on kytketty verkkoon”, hän paljastaa.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Toyota Material Handling Europe
