Ohjelmistot ja innovaatiot
Sisälogistiikka ja varastointi
Automaatio lisääntyy logistiikkakeskuksissa
Nykyisin logistiikkakeskuksia rakennetaan ja vuokrataan Suomessa paljon, koska muun muassa verkkokaupan kasvu on luonut tarvetta uusille varastoinvestoinneille. Samalla automaattivarastot sekä logistiikkakeskusten mobiilirobotit ja itseohjautuvat varastotrukit ovat yleistymässä.
Logistiikkakeskuksia kutsutaan myös keskusvarastoiksi. Usein ne ovat yhden yrityksen käytössä, mutta ne voivat olla myös logistiikkapalveluyrityksen hallinnoimia suurvarastoja, jotka tarjoavat varastointipalveluja ulkopuolisille asiakkaille.
”Kaikissa moderneissa logistiikkakeskuksissa käytetään ainakin jonkinlaista toiminnanohjaus- tai varastonhallintajärjestelmää. Automaation lisääntyminen on keskeistä nykyaikaisissa varastoissa”, arvioi Swecon sisälogistiikka-asiantuntija Henri Ahlqvist.
”Järjestelmä on selvillä siitä, mitä tuotteita pitää kerätä ja mistä päin varastoa. Usein näillä järjestelmillä hallitaan tuotteiden sijaintia, minkä lisäksi järjestelmä voi myös tehdä täydennystilauksia tai vähintään antaa ehdotuksia tilausten tekemisestä.”
”Varastoautomaatit ovat yleensä ’goods to man’ -tyyppisiä, jolloin ne varastoivat tuotteet automaattisesti optimaaliseen sijaintipaikkaan ja tuovat ne sieltä tarvittaessa keräilyasemalle, missä ihminen suorittaa keräilyn.”
Robotteja rutiinitöihin
Monesti logistiikkakeskuksissa on erittäin suuri valikoima tuotteita – esimerkiksi verkkokauppaa varten – ja silloin automaattivarasto osaa sijoittaa suosituimmat tuotteet lähimmäksi keräilyasemaa.
”Kun rakennetaan uusia tai modernisoidaan vanhoja logistiikkakeskuksia, niihin tyypillisesti asennetaan jonkinlaista varastoautomaatiota. Muun muassa AutoStore-järjestelmät ovat alkaneet yleistyä myös Suomessa”, Ahlqvist mainitsee.
”Mobiilirobotit voivat nykyisin liikuttaa itsenäisesti materiaalia paikasta toiseen varastoissa. Tällaiset ratkaisut yleistyvät, koska robottien hinnat ovat laskeneet.”
Ahlqvist kertoo, että uudet automaation tekniikat ovat ainakin jollakin tavalla mukana lähes kaikissa Sweconkin tämänhetkisissä varastologistiikkaprojekteissa.
”Varastoroboteilla voidaan monesti jopa korvata perinteisiä liukuhihnoja tai rullaratoja. Jos koko liukuhihna menee epäkuntoon, varaston toiminta pysähtyy saman tien, mutta useita robotteja käytettäessä ei yhden hajoaminen pysäytä koko toimintaa.”
Usein automaation avulla saadaan logistiikkavaraston koko tila entistä tehokkaammin käyttöön.
”Varaston omistajalle tulee ehkä eteen se tilanne, että on joko rakennettava lisää varastotilaa tai vaihtoehtoisesti tehostettava tilankäyttöä ja toimintaa lisäautomaatiolla.”
”Osaavan työvoiman saatavuus varastoalalla on käynyt Suomessa vaikeammaksi. Automaatiolla pystytään monesti helpottamaan tilannetta ja siirtämään ihmisiä rutiinitöistä muihin tehtäviin, joissa heidän osaamisensa saadaan paremmin hyödynnettyä.”
Swecon sisälogistiikka-asiantuntija Henri Ahlqvist sanoo, että varastoroboteilla voidaan monesti jopa korvata perinteisiä liukuhihnoja tai rullaratoja.
Kannattavia investointeja
Osa logistiikkakeskuksista tarjoaa palvelujaan useille yrityksille.
”Tällöin puhutaan usein 3PL-toiminnasta. Ulkoisessa logistiikkapalvelussa on kuitenkin omat haasteensa”, Ahlqvist pohtii.
”Jos varastointisopimukset ovat lyhyitä, logistiikkakeskus ei kenties uskalla tehdä investointeja samaan tapaan kuin sellainen firma, joka käyttää varastoa pelkästään omassa toiminnassaan.”
”Tyypillisesti varastojen asiakassopimukset ovat Suomessa 1 – 2 vuoden pituisia. Käytännössä investoinnit ovat kuitenkin usein kannattaneet, koska niiden on havaittu johtaneen varaston liiketoiminnan kehittymiseen.”
Varastohotellien omistajat voivat olla esimerkiksi isoja toimijoita, jotka käyttävät varastoa osittain myös itse ja vuokraavat ylijäämäkapasiteettia muille yrityksille.
”Toisaalta on pienempiä 3PL-toimijoita, joiden asiakkaina on niin ikään pk-yrityksiä. Tällaiset toimijat ovat monesti hyvä vaihtoehto, esimerkiksi kun verkkokaupan toiminta on kasvanut ulos oman autotallin mittakaavasta”, Ahlqvist arvioi.
”Logistiikkakeskusten kiinteistöissä on nyt ’buumia’, koska tällaisten kiinteistöjen tuotto omistajille on yleensä hyvä ja varma. Niitä rakennetaankin nyt paljon. Tavallisten liikekiinteistöjen tuotto-odotuksissa on enemmän epävarmuutta ja vaihtelua.”
Oikea sijainti on logistiikassa tärkeä kysymys. Logistiikkavarastoja rakennetaan nykyään paljolti kaupunkien ulkopuolelle, hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan.
Aikaisemmin Helsinki-Vantaan lentoaseman lähiseutua pidettiin parhaana logistiikkakeskuksen sijaintialueena, mutta viime aikoina useita keskusvarastoja on rakennettu pikemmin lentokentän ja Kehä-III:n pohjoispuolelle.
Suosittuja logistiikkapaikkakuntia ovat nykyisin Tuusula, Sipoo, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Riihimäki ja Hämeenlinna. Esimerkiksi Ilvesvuoren logistiikkakeskus rakennettiin Nurmijärvelle jo lähes kymmenen vuotta sitten.
Isot varastot yleistyvät
Nykyisin suuntaus vie kohti keskitettyä logistiikkaa, jolloin yritys järjestää kaikki toimituksensa koko Suomeen yhden logistiikkakeskuksen kautta.
”Kuitenkin joillakin toimialoilla – kuten verkkokaupassa – lyhyet toimitusajat ovat oleellinen kysymys, joten keskusvaraston lisäksi tarvitaan ehkä vähintään jakeluvarastoja muillekin paikkakunnille. Yksi varasto ei riitä, jos asiakkaat edellyttävät saman päivän toimituksia”, muistuttaa Ahlqvist.
Ruokalogistiikassa varastoihin tarvitaan yleensä myös useita lämpötilavyöhykkeitä, ja silloin myös jakeluketjuissa on oltava mukana lämpötilahallittuja kuljetuksia.
Muiden muassa YIT on rakentanut Odalle juuri uuden logistiikkakeskuksen, ja Kesko on kertonut paristakin hankkeesta, jotka ovat käynnistymässä. Juuri nyt suuri sisälogistiikkayritys Transval rakentaa uutta varastokiinteistöä Sipooseen, Inex Partnersin uuden logistiikkavaraston viereen.
”Inexin varasto on laajimpia ja automatisoiduimpia logistiikkakeskuksia Suomessa. Siellä on esimerkiksi kuormalava-automaatti sekä paljon pientavara-automaatiota, jonka avulla tavaraa kerätään rullakoihin ja lavoille myymälätoimituksia varten”, selittää Ahlqvist.
”Toisaalta esimerkiksi kosmetiikkaa kerätään käsityönä, automaatin tuomista laatikoista. Ihmiset ovat edelleen parempia tuotteiden kerääjiä kuin koneet, jos kerätään muuta kuin täysiä pakkauksia tai lavoja. Yleensä automaateilla tuodaan tavaralaatikoita keräilyasemille, missä ihminen kerää yksittäiset tuotteet.”
Tekniikka tuo haasteita
Automaation lisääntyminen aiheuttaa monenlaista päänvaivaa logistiikkavarastojen kiinteistöjen omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille.
”Usein vaikkapa automaattiset lavavarastot ja shuttle-tyyppiset varastot ovat varsin korkeita – joskus jopa 30-metrisiä – jotta varaston kapasiteetti saadaan hyödynnettyä. Toisaalta löytyy myös varastoautomaatiota, joka soveltuu noin kahdeksan tai yhdeksän metrin korkuisiin tiloihin”, toteaa Ahlqvist.
”Rakenteiden suunnittelussa on otettava lattian kantavuus huomioon. Lattiaa on ehkä vahvistettava. Lisäksi lattiapintaa on kenties tasoitettava, jotta robotit pääsevät liikkumaan varastojen lattioilla esteettömästi ja ilman häiriöitä.”
Robottien ja trukkien sähköakkujen latauspaikat varastossa tulee sijoittaa siten, että paloturvallisuus ei vaarannu.
”Energiatehokkaat ratkaisut logistiikkavarastoissa yleistyvät koko ajan, ja varsinkin uusissa kiinteistöissä ympäristösertifikaatit ovat tärkeitä. Käyttöön on tullut muun muassa aurinkopaneeleita, maalämpö ja -kylmäjärjestelmiä, LED-valaisimia, IoT-teknologiaa (Internet of Things) sekä älykkäitä kiinteistönohjausjärjestelmiä”, Ahlqvist luettelee.
Hänen mukaansa varastointilogistiikka on nopeasti kehittyvä ala.
”Koko ajan on pyrittävä olemaan kehityksen kärjessä. Konsultit ja logistiikkaverkostot auttavat oikeiden ratkaisujen löytämisessä.”
Teksti: Ari Mononen
