Kuljetukset
Pandemia romahdutti lentorahdin kuljetukset
Lentoliikenteen matkustajamäärien raju väheneminen koronapandemian aikana on johtanut matkustajalentojen ja lentoreittien peruutuksiin, mikä on samalla vähentänyt lentorahdin kuljetuskapasiteettia. Kehitys on ollut paljolti samansuuntaista eri puolilla maailmaa.
Vielä loppuvuodesta 2019 Finavian lentoasemilta oli 200 suoraa lentokohdetta Suomen rajojen ulkopuolelle. Tilanne on sittemmin muuttunut, ja lentokentät ovat hiljentyneet.
Finavian lentoasemien matkustajamäärä väheni esimerkiksi vuoden 2020 syyskuussa peräti 90 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan Helsinki-Vantaan matkustajamäärä pieneni tilastojen mukaan jopa 92 prosenttia.
Niin ikään lentorahdin kuljetusten osalta tilastot näyttävät karuja lukemia. Syyskuun 2020 rahtimäärät suomalaisilla Finavian lentoasemilla vähenivät 9 714 tonniin, eli edellisvuodesta pudotusta oli 55 prosenttia.
Rahtikoneet kiven alla
Suuri osa lentorahdista on yleensä kuljetettu matkustajakoneiden rahtitilassa. Matkustajalentojen lähes pysähdyttyä pandemian takia tämä rahdinkuljetusvaihtoehto on jäänyt pois käytöstä.
Lentorahdin kuljetuksille olisi kyllä kysyntää. Itse asiassa kysyntä on joiltakin osin jopa lisääntynyt, koska esimerkiksi kasvomaskeja, lääkkeitä ja nyttemmin myös koronarokotteita olisi saatava nopeasti siirretyksi maasta tai maanosasta toiseen.
Samaten monet postimyynti- ja verkkokauppayritykset ovat lupailleet asiakkailleen nopeita toimituksia, ja lentorahdin olisi nykytilanteessakin pystyttävä vastaamaan haasteeseen. Joidenkin arvioiden mukaan logistiikkayhtiöt menettävät useiden miljardien eurojen edestä liikevaihtoa turhan päiten, jos nopeita lentorahtiyhteyksiä ei saada toimiviksi.
Kuitenkin juuri nyt kuljetuskapasiteetista on pulaa. Yksinomaan rahtikuljetuksiin tarkoitetuista siviililentokoneista suuri osa ehdittiin poistaa käytöstä ennen pandemian alkua, koska lentoyhtiöt pitivät niitä taloudellisesti kannattamattomina ja energiatehokkuudeltaan riittämättöminä.
Esimerkiksi maailman suurimpien Antonov-kuljetuskoneiden tuotanto Ukrainassa ajettiin alas. Kolme yhtiön tehdasta suljettiin vuonna 2017.
Kysyntä nostaa hintoja
Uusia rahtilentokoneita ei tähän hätään saada riittävän nopeasti rakennettua ja otettua käyttöön.
Tilapäisratkaisuna monet kaupalliset lentoyhtiöt ovat alkaneet poistaa matkustajakoneista penkkejä ja näin muuntaa koneita lentorahtikäyttöön paremmin soveltuviksi.
Tällaisten rahtikäyttöön muunneltujen koneiden yleistyminen näyttäisi edelleen jatkuvan ainakin vuonna 2021 ja ehkä pitempäänkin. Kansainvälinen lentokuljetusjärjestö IATA (International Air Transport Association) arvioi kuljetetun rahdin määrien kasvavan maailmanlaajuisesti 25 prosenttia kuluvana vuonna, vaikka lentokuljetusten käytännön järjestelyissä onkin pulmia.
Rahtilennot konvertoiduilla matkustajakoneilla ovat käytännössä kalliimpia toteuttaa silloin, kun kyydissä ei ole maksavia matkustajia. Tämä nostaa rahtikuljetusten hintoja, joten osa lentorahdista on jo siirtynyt merikontteihin – sikäli kuin tällainen muutos on ollut mahdollinen.
Toisaalta lisäkustannus ei suoranaisesti ole ongelma esimerkiksi lääkeyhtiöille, jotka tarvitsevat nopeita lentokuljetuksia hinnalla millä hyvänsä. Joidenkin rokotteiden rahtaus edellyttää myös erikoiskylmäkuljetusta niin matalassa lämpötilassa, että sen ylläpitäminen ei olisi mahdollista merikuljetuksissa. Lentorahti on ainoa mahdollisuus.
Usein on arvioitu matkustajalentoliikenteen palautuvan entiselleen aikaisintaan muutamien vuosien kuluttua pandemian päättymisen jälkeen – jos koskaan. Myös lentorahdin tapauksessa toipuminen kestää todennäköisesti pitkään, mutta kova kysyntä pitänee rahtihinnat korkeina.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Finavia Oyj
Kirjallisuutta:
- Clear Freight: Air Cargo Trends and Forecasts in 2020 (Oct. 2020).
- Hyde, Dominic: Air Cargo Trends in a Pandemic World. Forwarder Magazine, March 2021.
- Finavian lentoliikennetilastot (2020).
